Yhteismetsä on metsän parhaaksi

Impolan yhteismetsä on perustettu senaatin päätöksellä 7.10.1901. Eli esivanhempamme oivalsivat yhteistyön merkityksen yhteismetsien muodossa jo yli sata vuotta sitten. 

Yhteismetsän tarkoituksena on metsien hyvä ja osaava hoito sekä taloudellisen tuloksen tuottaminen.

Alkuperäisesti Koskipään säteritilasta eli Impolasta muodostettiin 39 tilaa ja tilojen yhteisen yhteismetsän pinta-ala oli 1169,30 ha. Lisäksi Impolasta muodostettiin yksi 2,5 ha:n myllypaikka Sahakosken lähelle sekä kolme yhden hehtaarin palstaa.

Impolan yhteismetsän hoito on ollut suunnitelmallista toimintaa alusta alkaen.  Alkuvuosina metsää hoidettiin kuvernöörin hyväksymän hoitosuunnitelman mukaan. Yhteismetsälaki säädettiin vuonna 1925 ja sen myötä yhteismetsä tuli Asutushallituksen alaiseksi. Asutushallitus lakkautettiin vuonna 1937 ja yhteismetsien valvonta siirtyi Metsähallitukselle. 

Tänä päivänä  Impolan yhteismetsä kuuluu Suomen Metsäkeskuksen valvonnan  alaisuuteen.

Suunnitelmallinen metsänhoito raivauksineen, hakkuineen, ojituksineen ja lannoituksineen on antanut mahdollisuuden hyödyntää maapohjan kasvukyky lähes kokonaisuudessaan.

Ensimmäiset kymmenvuotiset metsätaloussuunnitelmat tehtiinkin jo vuonna 1905. Puumäärät ovat vuosikymmenien aikana moninkertaistuneet  ja suurimpana syynä siihen on tehostunut metsänhoito pinta-alan kasvun lisäksi. 

Metsänhoito  on pitkäjänteistä työtä, jossa tänään tehtyjen päätöksien vaikutukset  saattavat näkyä vaikkapa vasta sadan vuoden päästä. Päätökset kulloinkin  tehtävien istutus- ja hakkuusuunnitelmien teosta vaativat tekijöiltään  kykyä nähdä tulevaisuuteen.

Osakaskunnan  kokouksessa hyväksytään vuosittain toimintasuunnitelma ja talousarvio,  jotka pohjautuvat tehtyyn metsänhoitosuunnitelmaan.

Aikanaan tärkeä osa metsän suunnitelmallista hoitoa oli kaskeaminen. Kaskeen kylvettiin  ruis ja sen jälkeen kevätvilja. Jos kasken lähellä ei ollut havupuita,  kylvettiin kevätviljan sekaan kuusen- tai männynsiemeniä uuden metsän kasvun varmistamiseksi. Kasketulta alueelta saatiin korjata heinä  toisena ja kolmantena vuonna sillä ehdolla, että havupuuntaimia ei  vahingoitettu. Näin uuden puuston syntymisestä kasketuille alueille pyrittiin  pitämään huolta. 

Metsien  raivausta tehtiin poltto- ja kuitupuuta tehden ja entisten  sukupolvien työn tuloksena on voitu tehdä viime vuosikymmeninä runsaasti  kuusikkojen päätehakkuita. 

Uusi  "kaskeaminen" eli hakkuualan kulotus on vanhan hyväksi havaitun  toimintatavan uusi sovellutus. Viljan kylvämisen sijaan alue  muokataan ja kylvetään puunsiemeniä ja/tai istutetaan puuntaimia.

Impolan yhteismetsässä kulotus on perinteisesti hoidettu talkoovoimin ja näitä alueita onkin kulotettu näihin päiviin saakka lähes vuosittain. Näin toimimalla on saatu uudelle metsänkasvulle hyvät lähtökohdat.

Kulotuksen lisäksi metsiä hoidetaan ojittamalla. Kosteita  korpia ja rämeitä ojittamalla on parannettu puiden kasvuedellytyksiä ja  puuston määrä hehtaaria kohden on lisääntynyt merkittävästi. Impolan  yhteismetsiin onkin kaivettu ojia kilometrikaupalla jo monen  vuosikymmenen ajan. Ojia on kaivamisen jälkeen kunnostettu ja  ojitetuille alueille on tehty myös täydennysojitusta.

Ensimmäisen kerran Impolan yhteismetsästä myytiin puuta ulkopuoliselle vuonna 1916. Puut myytiin huutokaupalla, josta ilmoitettiin Helsingin Sanomissa, Suomettaressa ja Hufvudstadsbladetissa. Impola myi Kotkan Tukinostoyhtiölle havupuita 6,40 mk runkohinnalla 6318 kappaletta ja koivuja Koivu Oy:lle 1,60 mk runkohinnalla 2109 kappaletta.

Ja kuten yhteismetsän historiassa, tänäkin päivänä puukauppa on tärkeä osa yhteismetsän toimintaa. Myyntipuulle saadaan yleensä parempi hinta ja hankinnoissa on pienemmät yksikkökustannukset. 

Nykyinen Impolan yhteismetsä pinta-ala on 1  594 ha, josta metsämaata on 1 580 ha. Metsiin liittyvät hoitotyöt,  istutuksen ja taimikonhoidot tehdään edelleen metsurityönä. Pois lukien metsänviljelyä edeltävä maanpinnan käsittely, joka tapahtuu konevoimin.

Hakkuut  tehdään pääasiassa hakkuukoneilla ja metsäkuljetukset hoidetaan  ajokoneilla. Luovutettavat puutavarat myydään pysty- ja hankintakaupalla  voimassa olevan metsäsuunnitelman ja vallitsevan markkinatilanteen  mukaisesti.

Yhteismetsä  on yhteisetuus, jota verotetaan erillisenä verovelvollisena

eli yhteismetsä antaa oman veroilmoituksensa ja maksaa omat veronsa.  Yhteismetsä maksaa verotettavasta tulostaan 26,5 prosenttia veroa.  Vastaavasti yksityinen metsänomistaja maksaa 30 tai 34 prosenttia veroa  verotettavasta tulostaan. 

Osakkaille jaettava ylijäämä on verovapaata  tuloa. 

Suojelu- ja virkistysarvot ovat myös tärkeä osa Impolan yhteismetsän arvomaailmaa. Impolan yhteismetsän maata on suojeltu määräaikaisella Suomen metsäkeskuksen kanssa tehdyllä ympäristötukisopimuksella 14,7 ha. 

Sopimuksen voimassa oloaika on 2021-2030. Kohteista löytyy mm. seuraavia: Luonnontilainen puro tai noro, jyrkänteet ja niiden alusmetsät sekä tervaleppäkorpi. Lisäksi yhteismetsä on päättänyt vapaaehtoisesti ja ilman korvauksia suojella Koitin Kuppilan läheisyydessä olevan 150-vuotiaan ikimännikön. Alueen pinta-ala on 1,2 ha. 

Edellä mainittujen lisäksi yhteismetsän maalla on metsälaissa määriteltyjä erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Nämä kaikki ovat jätetty metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolelle.

Yhteismetsä on myös edistämässä Koitin kylällä alueen virkistysarvoja. Koitti ry:n ylläpitämä perinteisen hiihtotavan latu kulkee osittain yhteismetsän mailla. 

Vehkalammen rannalla on yleinen uimaranta, johon rakensimme uuden laiturin kesällä 2022. Lisäksi sieltä löytyy pukukoppi vaatteiden vaihtoa varten. Sahajoen varressa on osakkaille tarkoitettu kota.

Impolan yhteismetsällä on 22 kpl rantatontteja.  Näistä 21 on vuokrattu yhteismetsän osakkaille.

Impolan yhteismetsän metsätalouteen perehtynyt hoitokunta on apunasi Impolan yhteismetsään liittyvissä kysymyksissäsi. Ota rohkeasti yhteyttä, mikäli jokin asia askarruttaa.